torstaina 12. marraskuuta 2009

Paivan asu - kaksi konferenssiasua


En suinkaan koe olevani mikaan erityisen muodikas pukeutuja - varsinkaan toissa. Alani on konservatiivinen ja suurin osa ihmisista, joita esimerkiksi konferensseissa tapaan, on vanhempia herrasmiehia. Nama ovat kaksi paasyyta siihen, miksi en voisi kuvitella pukeutuvani kovinkaan erikoisesti tai huomiotaherattavasti missaan tyotilaisuudessa. Ei ole suinkaan mitaan saantoa etteiko erikoisesti tai uusimman nuodin mukaisesti saisi pukeutua, tunnen oloni vaan jotenkin paremmaksi kun pukeudun miten kuvittelen minun kuuluvan pukeutua roolini ja muiden odotusten mukaisesti. Kuitenkin yllaolevat asut ovat todella tylsia. Jotain uutta olisi keksittava!
Vaihdoin itseasiassa asua usempaankin kertaan konferenssin edetessa, mutten tietenkaan saanut niista kaikista tarahtamattomia tai muuten vaan normaaleja kuvia aikaiseksi. Minkas teet! No, yllaolevat kuvat antavat kuitenkin jotain viitetta milla linjalla sita on menty. Asujen parhaat osat ovat ehdottomasti kengat. Mustan mekon kanssa on lila vyo ja MiuMiun tummanlilat korkkarit. Rusekasavyisen asun kanssa on ihanat ruskeat Fendin avokkaat.
Skippasin viela pari konferenssisessiota ohjelman edetessa ja olin yhtena iltapaivana jo innolla kirmaamassa uima-altaalle aurinkoa ottamaan kunnes tajusin etten voi palata toimistolle ruskettuneena. :) Joten teinkin sitten tunnollisesti toita huoneeni varjoisalta parvekkeelta lahettaen kaihoisia katseita palmujen takana haamottavalle allasalueelle. Minka ihmeen takia konferensseja jarjestetaan tallaisissa unelmalomakohteissa? Kaikki pitaisi jarjestaa vaan jossain Alaskassa niin ihmiset pystyisivat keskittymaan itse asiaan. Huoh.

keskiviikkona 11. marraskuuta 2009

Vinkit tyomatkailuun tyylilla


Maanantai-aamut nyt tuskin on kenellekaan suuri ilon aihe, mutta kun viela on lahdettava melkein koko viikon kestavalle tyomatkalle, voi suunpielet helposti kaantya nurinpain. Miten tallaisesta koettelemuksesta sitten selviaa, tassa minun reseptini:
  1. Pakkaa matkalaukku valmiiksi Sunnuntai - iltana. Pakkaa mukaan hyvaksi todettuja asukokonaisuuksia ja ihania kenkia. Ota mukaan iso kassi kosmetiikkaa.

  2. Aja lentokentalle limusiinipalvelulla. Ala missaan nimessa lahde aggressiiviseen maanantai-ruuhkaan omalla autolla kello seitsemalta aamulla, vaan istu mukavasti takapenkilla hiukan vaikka torkahtaen.

  3. Osta kentalla kasa juorulehtia ja aamupalaa Starbucksista. Osta Gingerbread latte ja Lemon pound cake ja mene odottamaan portille lennon lahtoa naista ostoksista nauttien. Nauti myos lentokentan kiireisesta tunnelmasta ja siita, ettet todellakaan ole ainoa joka joutuu matkustamaan ensi toikseen maanantaina.

  4. Lenna ehdottomasti bisnesluokassa. Mukava iso istuin ja hyva (paivan jo toinen) aamiainen tuoreine hedelmineen edesauttavat lennosta selviytymista. Valta kaymasta koneen lavatoryssa, jotka ovat haisevia ja kamalia. Jos mitenkaan pystyt, kayta restroomia vasta lentokentalla laskeuduttuasi.

  5. Matkusta sellaiseen paikkaan jossa on palmuja ja takuuvarma helle. Ota kentalta taksi upeaan hotelliin.

  6. Hotelliin saavuttuasi ala suinkaan ensin tutustu konferenssiin johon olet osallistumassa, vaan soita hotellin kylpylaan tiedustellaksesi mahdollisia aikoja hierontaan, kasvohoitoon, kampaajalle tms. Varaa aika kasvohoitoon puolen tunnin kuluttua.

  7. Nauti kasvohoidosta.

  8. Huomaa etta kyntesi ovat kaameassa kunnossa ja varaa viela aika manikyyriin. Et voi missaan nimessa osallistua konferenssiin rumissa kynsissa.

  9. Odotellessasi manikyyri-aikaa, suuntaa lounaalle hotellin uima-allas baariin ja syo raikas salaatti palmun katveessa. Juo lasi raikasta Pinot Grigiota.

  10. Nyt voit henkisesti alkaa valmistautua konferenssiin, joka itse asiassa on taydessa kaynnissa jo.

  11. Kay manikyyrissa ja juorua manikyristin kanssa julkkiksista jotka ovat hotellissa vierailleet.

  12. Aloita oma osallistumisesi konferenssiin illan cocktail tilaisuudella jossa juttelet vain jo entuudestaan tuntemiesi ihmisten kanssa.

  13. Mene illalliselle hyvan tyokaverisi (jota harvemmin naet koska han tyoskentelee eri mantereella) kanssa ja juorua kaikista tyoasioista ja yhteisista kollegoistanne. Tunne yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja girl poweria.

  14. Nuku hyvin hotellin mielettomilla patjoilla ja unelmatyynyilla varustetussa sangyssa.

Ohjeet loppumatkasta selviytymiseen ensi kerralla. :)


Joskus tallakin lailla, eiks vaan!?

tiistaina 10. marraskuuta 2009

Masai teknologiaa


Sunnuntai oli se yksi paiva tassa kolmen viikon putkessa, jonka sain viettaa ihan kotona. Paivaani kuului superaikainen heratys (silla olinhan viela ihan Suomen ajassa), laukun purkamista, laukun pakkaamista, siivoilua, telkkarin katselua, ihana brunssi (mimosoineen totta kai), tunnin lenkki seka pieni shoppailukierroskin. Kavin nimittain ostamassa tuollaiset MBT -kengat.
MBT tulee sanoista Masai Barefoot Technology, ja kenkien pohjat ovat siis pyoristetyt, niin etta tuntuu kuin kavelisit hiekkarannalla. Tiedathan niin etta kavellessa kantapaa painuu syvalle alas ja samoin varpaat. Oikein hyva tietopaketti kengista ja tekniikasta loytyy firman nettisivulta: http://fi.swissmasai.fi/. Olen jo kuukausien ajan miettinyt noiden kenkien ostoa, kun kuulin niista taman vuoden alkupuolella. Silloin minun piti ostaa sellaiset taalta Suomalaisen ystavan pyynnosta, taalla kun ovat paljon halvempia kuin Suomessa. No siis siita asti asia on ollut mielessa, vaikka silloin pidinkin kenkia aivan huuhaana. Nyt lopulta tunnen niin monia, joilla nuo kengat on, ja jotka niita kehuvat, etta menin itsekin sitten ostamaan.
Sunnuntaina taalla oli kaksikymmenta astetta lamminta. Sinallaan hassua koska puista on lehdet suurimmaksi osaksi varisseet ja muutenkin nakyma on kovin syksyinen - ja lampotila sitten kaksikymmenta! Pitihan mokomasta ilmasta menna nauttimaan ulos joten paasin heti testaamaan noita uusia Masai -kenkiani. Niilla oli kummallista kavella - ainakin aluksi. Ja tosiaan, kylla tuntuu lihaksissa paljon enemman kuin ihan tavallisilla lenkkareilla kavely. Eika tuntunut ollenkaan rasittavalta polvien nivelille. Polvethan minua usein kiusaavat joten nama kengat ovat taydelliset minun tarpeisiini!
Oletko sina kuullut MBT kengista? Oletko jo kerennyt testaamaan? Vai ajatteletko etta ovat taysin huuhaata?

maanantaina 9. marraskuuta 2009

Suomalaiset ponit Star-lehdessa


Voi kuulkaa mita nainkaan Star -lehden viimeisimmassa numerossa! Ihania My Little -poneja, jotka suomalainen Mari Kasurinen on tehnyt! Upeaa toimintaa Mari ja onnittelut tallaisesta valtavasta julkisuudesta! Ostan Star -lehden joka viikko enka koskaan ennen ole nahnyt noin suurta juttua jostakin suomalaisesta! Tosi hienoa! Keep up the good work!
Marin tekemia juttuja voit ihailla lisaa hanen kotisivuillaan, taalla: http://www.marikasurinen.com/.

Vitamiinit


Villiinnyin ehka hiukan Suomessa eraassa luontaistuote ja vitamiiniliikkeessa. Osa yllaolevista oli minulle jo entuudestaankin tuttuja, mutta testaan naissakin asioissa yhta mielellani uusia juttuja kuin mita nyt kosmetiikassakin. Noiden lisaksi otan viela probioottitabletin joka paiva. Emasjauhe on minulle taysin uusi tuttavuus. Ovatko yllaolevat jutut sinulle tuttuja vai syotko yleensakaan mitaan vitamiineja, jauheita tai oljya normaalin ruoan lisaksi?
Olen muuten talla hetkella tyomatkalla. Onnekseni sellaisessa osavaltiossa jossa paistaa aurinko ja on lammin.

sunnuntaina 8. marraskuuta 2009

Huh kiiretta


Tiesitko etta L'oreal omistaa suorastaan kaikki mahdolliset kosmetiikabrandit? Niinkuin nyt Lancomen, Garnierin, Shu Uemuran, Victor&Rolfin, Vichyn, Redkenin. Jopa Body Shopin. Niinpa vaan kaikki kosmetiikkaan laittamamme rahat menevat samaan yhteen isoon pussiin. Hassua, eiko?
Sain tuon Lancomen Hypnose tuoksun L'orealilta lahjaksi eraassa tyotapaamisessa. En olisi varmaan itse tullut tuota koskaan ostaneeksi, mutta ihan hyvalta se kylla tuoksuu. Saattaa jaada kayttoon. Mutten ole viela varma. Toisaaltahan on ihan hauskaa valilla kayttaa sellaisiakin tuoksuja joita ei heti itse ostaisi tai jatkuvasti kayttaisi, ihan siis silla lailla vaihtelun vuoksi.
Huomenna on taas edessa tyomatka, ehdinkin tassa kotona olemaan melkein kaksi paivaa! Olisi niin kovasti kaikenlaista tekemista, ja joulu on jo kulman takana ja kaikki aikani menee tyomatkoilla! Olen tassa muun muassa tutkaillut kasvojeni ihoa, joka voisi olla paremmassakin kunnossa - ja tajusin etta olen unohtanut kayda kasvohoidossa! Eli hoitoon taytyy varata aika, mutta tarvitsen ehdottomasti myos kunnon hieronnan. Toisaalta olisi kiva ehtia kaymaan kampaajallakin viela taman vuoden puolella. Mihin aika oikein katoaa? Tanaan taytyy viela ehtia varata pieni viikonloppureissu joulukuun alkuun - voi siita tuleekin ihanaa ja romanttista! Niin ja varasin tosiaan liput Pahkinansarkijaa katsomaan NYC Ballet:n esittamana! Pienet on huolet jos pitaa stressata ehtiiko hoitaa kaikki hemmottelut ja lomat ja kulttuuririennot varmasti ennen vuodenvaihdetta, eiko? Mitas suunnitelmia sinulla? Kai muistat hemmotella itseasi kunnolla tassa pimeaan vuodenaikaan!? Taytyy olla kunnolla hemmoteltu etta uusi vuosi lahtee hyvin kayntiin, eiko vaan?

lauantaina 7. marraskuuta 2009

Home Sweet Home

Ihanaa olla kotona! Tai siis onhan Suomessakin ihanaa - perheen kanssa. Tassahan tama ulkomailla asumisen ikuinen dilemma - miten voin olla iloinen ja onnellinen taalla kun kuitenkin elaman tarkeimmat ihmiset ovat muualla. En ole itselleni asiaa ihan pystynyt jarkeistamaan, edes yli kymmenen vuoden ulkomailla asumisen jalkeen. Itkun estan silla, etta seuraava Suomen reissu on tiedossa jo silloin kun lahden tamankertaiselta matkalta kotiin. Tahan pisteeseen on kylla ollut pitka matka, ja monet itkut olen itkenyt eri lentokoneissa ja -kentilla. Monet kerrat olen miettinyt etta miksi ihmeessa asun ulkomailla? Miksen voi olla siella omassa tutussa kotikaupungissani ja nahda aitia joka paiva?
Elama on kuljettanut toiselle puolen maapalloa, enka koskaan ole todella suunnitelmallisesti miettinyt ettenko palaisi enaa ikina Suomeen. Se on vaan viivastynyt. Ja tuntuu viivastyvan jatkuvasti. Silla viihdyn taysin taalla. Tykkaan elamastani ihan mielettomasti. Omista pienista rutiineistani, tyostani, ystavista. Matkustelusta ja ihanasta itsenaisyydesta. Ja siita etta voin hyvalla omalla tunnolla olla itsekas oman aikani ja prioriteettieni suhteen. Suomessa kaydessa olenkin taysin kaiken suvun ja perheen kaytettavissa ja omistautunut heille. Taalla kotona teen taas ihan mita mina haluan, koska haluan ja miten haluan. Hmm hankala selittaa niin etten vaikuta taysin inhottavalta itsekkaalta ihmiselta (tai ehka tosiaan olen sellainen?). Tiedatteko muut ulkomailla asujat mita tarkoitan tuolla dilemmalla? Miten sina olet sen ratkaissut? Entas Suomessa asujat, naetko perhetta ja sukua saannollisesti vai harvemmin vaikka valimatka ei pitka olisikaan?